birthday, good food, shit day, shopping and something else

Oon saanu tän ja eilisen aikana käsiteltyy jopa kaks ruotsin kappaletta kaheksasta!!! Sanoja tosin en oo vielä edes yrittäny opetella, ne pääsee kiusaamaan mua vasta tehtävien teon jälkeen.

Mutta eipä tässä muuta ihmeellistä paitsi, että tää päivä ei oikee natsaa ja tuntuu et mikään ei oikeen toimi tänää, toivotaan et huomenna on sit parempi päivä.

Kallella oli 17.11. syntymäpäivät ja tein sille ruokaa ja vietettiin iltaa ruoan ja telkkarin ääressä ihan kahestaan! ;>

Tässä on ny jotain mitä on tullu osteltua, mutta vaatteist ei oo vielä kuvia, kun en oo ehtiny ottamaan. (: Katotaan jos ens viikolla saisin niistä jotakin kuvia tänne, mut yritän kirjotella vielä huomenna illalla, luvassa on hiukan sekoiluuu ja äksöniii (tai miten nyt kirjotetaanka ei se nii tarkkaa varmaankaa oo :p)

Kahet tekokynnet makso 5 €/paketti

 Tän sain Kallelta synttärilahjaks ja on aika monikäyttönen aine.

Sopii lämpösuojaks ja antaa pehmeyttä ja kiiltoo hiuksille ja ravitsee niitä. 

That's who I'm

Innostuin vähän liikaaki, mutta musta tuntuu et peruskoulun päätyttyä oon muuttunu aikalailla. Nykyään tunnenki itteni paremmin, tiedän että oon aika tempperamenttinen, kun sille päälle satun ja jos ihmiset on mulle ärsyttäviä niin osaan kyl antaa samalla mitalla takas, mutta yritän kuitenki rajottaa, koska en vaan yksinkertasesti jaksa.. Kaikkien kans ei vaa natsaa.

Oon myös hiukan perfektionismi, mulle ei meinaa riittää mikään ja tavottelen aina parempaa. Oon tosi pettyny aina, jos en pääse tavotteeseni... Haluisin siis olla täydellinen, vaikka se ei mahdollista oikeestaan ookkaan. Sen takia mulla on varmaanki tosi kova stressi kaikesta aina, vaikka ei olis mitään syytäkään.

Toisaalta oon myös pessimisti välillä tuntuu etten osaa mitään, eikä musta oo mihinkää ja sillon ei kerta kaikkiaan jaksais vaan yrittääkkään. Jos yks asia menee huonosti niin tuntuu et kaikki menee..

Tykkään ku saan ihmiset hyvälle mielelle ja oikeestaan parempihan se on, jos toisena vaihtoehtona on suututtaa kaikki...se koituu kuitenkin vaa omaks kohtaloks. Mutta niin hirveen moni ei tunne mua kunnolla ja on väärä käsitys musta, nykyään näänki aika vähän ihmisiä..yleensä vaan partyis. Yritän kuitenki parantua senki suhteen, mut olis mukavaa ku toinen osapuoliki joskus aloittas juttelun ja kyselis koska voitais tavata. (:

Menipäs tää nyt tunteelliseks ! Mutta tulipahan ainaki kerrottua vähän itestäni tarkemmin ja tässä viel vähän lisää: